Elokuu sitten hujahti ohitse ja kesä tuntui karanneen jonnekin kauas. Onneksi viikonloppuna oli vielä aurinkoista ja oli mukavaa ulkoilla. Sienipaikalla tuli käytyä katsastamassa tilannetta, kyllä sinne sieniä nousee.
Mietin pitkään, kirjoitanko omat mielipiteeni tästä Kela65-valinnanvapauskokeilusta, joka alkaa tänään. Päätin avata ajatuksiani ja perustella, miksi en itse lähde tähän mukaan.
Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille tarkoittaa sitä, että henkilö voi käydä yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kokeilu alkaa siis tänään ja kestää 31.12.2027 saakka. Henkilö maksaa käynnistä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun verran, joka on tänä vuonna 28,20 €. Käyntejä tähän hintaan ei ole rajattomasti: tänä vuonna voi käydä vastaanotolla korkeintaan 2 kertaa ja vuosina 2026-2027 korkeintaan 3 kertaa kalenterivuoden aikana. Käynti voi olla myös video- tai puhelinvastaanotto. (Lähde: Kela)
Yksityissektorin lääkärit ovat itse saaneet päättää, lähtevätkö mukaan kokeiluun. Neuletohtori ei ole mukana tässä kokeilussa.
Suurin syy lienee se, että koen epäreiluksi asettaa kaikki yleislääkärit ns. samalle viivalle eli hinnoittelu on kaikkien kohdalla sama. Vastaanottokäynnille (20 min) on asetettu kattohinta, josta asiakas siis maksaa tuon 28,20 €. Lääkäreiden koulutusta tai työkokemusta ei tässä oteta huomioon. Kun puhutaan yleislääkäreistä, voidaan tällä tarkoittaa erikoistumattomia lääkäreitä tai yleislääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä. Yleislääketieteen erikoisala on yhtä arvokas kuin vaikkapa sisätautien tai ortopedian erikoisala. Koulutus kestää 6 vuotta ja sisältää kliinisen työn lisäksi mm. johtamisopintoja sekä hallinnon koulutusta. Yleislääketieteeseen erikoistuva suorittaa erikoistumisen terveyskeskuksen lisäksi sairaalassa sopivaksi katsomillaan erikoisaloilla. Itse suoritin erikoistumisen sairaalassa sisätaudeilla, kirurgialla, keuhkosairauksien osastolla sekä radiologialla.
Olen siis yleislääketieteen erikoislääkäri ja minulla on noin 20 vuoden työkokemus julkisesta terveydenhuollosta. Kollega voi olla vuosi sitten valmistunut lääkäri, jolla ei työkokemusta ole vielä ehtinyt karttua kuin pari vuotta (opintojen aikana suoritetut harjoittelut lasketaan tähän). Silti tässä valinnanvapauskokeilussa meidät arvotetaan hinnaltamme saman arvoiseksi. Tässä ei ole kyse siitä, että arvostelisin kollegan lääkärintaitoja, päinvastoin! Vastavalmistuuneella on usein se kaikkein tuorein tieto plakkarissa ja itsekin olen paljon oppinut heiltä, omasta valmistumisesta kun on se yli 20 vuotta. Työkokemuksesta on kuitenkin hurjan paljon etua, kun tutkitaan ja hoidetaan potilaita. Tiedonmuruset alkavat kerääntyä isommiksi kokonaisuuksiksi ja tulee huomattua, etteivät asiat ole aina niin suoraviivaisia mitä oppikirjoissa esitetään. Myös varmuus työhön lisääntyy, omat toimintatavat kehittyvät sujuvammiksi ja itsereflektointi kehittyy.
Tämän kokeilun myötä näen riskinä myös sen, että hyväkuntoiset, jopa perusterveet henkilöt haluavat alkaa käyttää palveluita toivoen terveystarkastuksia. Nyt on tärkeä seikka: terveystarkastukset eivät kuulu valinnanvapauskokeilun piiriin. Eivät myöskään ajokorttitarkastukset, koska kyseessä ei ole sairauden tutkiminen tai hoito. Kela kertoo nettisivuillaan tämän asian selvästi, mutta en voi olla ajattelematta skeptisesti. En toivo, että asiasta aletaan vääntää vastaanottotilanteessa, jos asiakas ei haluakaan maksaa täyttä hintaa vedoten valinnanvapauskokeiluun, vaikka alemmalle hinnalle ei olisikaan perusteita.
Asiakkaan omalla vastuulla on lisäksi seurata, onko hän jo käyttänyt sallitut valinnanvapaus-käynnit. Lääkäri sitä ei voi tarkistaa. Käytännössä asia menee niin, että jos käynnit onkin käytetty, Kela perii takaisin palveluntuottajalta virheellisesti maksetun Kela-korvauksen. Palveluntuottajan tehtäväksi jää sitten karhuta asiakkaalta puuttuva osuus maksusta. Ei kuulosta houkuttelevalta ainakaan minun korvaani.
Valinnanvapauskokeilussa kattohintaan ei saa myöskään sisällyttää toimisto- tai palvelumaksua.
Kerron esimerkinomaisesti nyt omasta toiminnasta. Pidän vastaanottoa ystävieni hoito-/hoiva-alan yrityksen (Oman Elämän Stara/Staran Hoiva) tiloissa Nivalassa. Kyseessä ei ole siis mikään iso lääkäriketju tai terveysjätti. Neuletohtorin 30 minuutin vastaanottokäynti kustantaa asiakkaalle 94,90 € (hinnasto löytyy Lääkäripalvelut-osiosta). Tästä hinnasta 24,90 € on palvelumaksua, palaan siihen myöhemmin. Loppuosuus on lääkärinpalkkio, josta on Kela-korvaus 30 € vähennetty. Tuosta palkkiosta vähennetään vielä työhuoneen vuokra, joka on sovittu prosenttiosuus lääkärinpalkkiosta. Vastaanotolla tarvittavaa välineistöä olemme hankkineet yhteisesti. Osa välineistä on sellaisia, joita vain minä käytän, joten luonnollisesti minä silloin ne hankin ja maksan. Puudutteet ja pistoksissa käytettävät kortisonit kuuluvat myös minun hankintoihini, sillä vain lääkäri voi niihin reseptin kirjoittaa ja omaa toimintaa varten hankkia. Palvelumaksulla ja maksamallani vuokralla katetaan osittain näitä hankintakuluja, osittain myös siivouskuluja, sillä vastaanottohuone siivotaan perusteellisesti työpäivän jälkeen. Muunkin ns. piilotyön määrä on myös otettava huomioon, kirjeet tai patologialle lähetettävät näytteet eivät kävele itsestään Postiin, vaan ne pitää jonkun pakata ja viedä. Asiakas on voinut saada ohjausta ja neuvontaa ennen tai jälkeen vastaanoton Staran hoitajalta tai hoitaja on huolehtinut ajanvarauksen asiakkaan pyynnöstä, joten palvelumaksu on siltäkin osin perusteltu
Yhden vastaanottopäivän aikana ehdin tutkia/hoitaa 11 asiakasta, jos kaikki ovat 30 minuutin ajoilla. Todellisuudessa määrä on 8-10. Määrä on iso, sillä olen kuullut terveyskeskuksessa lääkäreiden tapaavan keskimäärin 4-5 asiakasta päivässä. Vastikään Lääkärilehdessä oli artikkeli, jossa suositeltiin määrän olevan tk:ssa 7-8 asiakasta. Päivystys ja kiirevastaanotto ovat tietysti asia erikseen, edellä esitetyt määrät eivät päde niihin.
Vastaanottopäivän aikana en yleensä ehdi tehdä sairauskertomusmerkintöjä valmiiksi, vaan kirjoitan ne loppuun ja tallennan Kantaan viimeistään seuraavana päivänä. Jatkan siis työtä joko kotona illalla tai seuraavana aamuna työhuoneella. Eli vaikka asiakkaan näkökulmasta hän käy 30 minuutin vastaanottokäynnin, asian hoitaminen ei lopu siihen. Oma periaatteeni on, että haluan tehdä kirjaukset huolellisesti ja etenkin ensimmäistä kertaa asiakkaan tavatessani kirjaan perusteelliset esitiedot, jotta ne ovat myöhemmin helposti hyödynnettävissä. Myös toiset lääkärit voivat hyötyä tarkoista kirjauksista, jolloin aikaa säästyy muuhun. Tiedon etsiminen Kannasta on usein se kaikkein työläin vaihe, ja sitä tällä huolellisella kirjaamisella haluan helpottaa. Olen luvannut asiakkailleni lisäksi vastaanottohintaan sisältyväksi yhden puhelun, esim. verikoetulosten läpikäymisen vastaanoton jälkeen ilman erillistä maksua.
Eli jos vielä lyhyesti tiivistän tuntemukseni: arvostan omaa erikoisalaani ja työkokemustani. Haluan tarjota kiireetöntä vastaanottoa, jossa asiakas tulee kuulluksi ja tutkituksi. Huolehdin myös siitä, että kirjaukset tehdään huolellisesti. Tarvittaessa teen lähetteet jatkohoitoon ja lausunnot esim. Kelalle, huolehdin ne perille joko sähköisesti tai postitse. Terveydenhuollossa on paljon asiakkaille näkymätöntä työtä, joka pitäisi tuoda näkyväksi, ja sitä tässä yritin tehdä. Vielä yhtenä pointtina voisin todeta, että sen verran tuore yrittäjä olen, että tämä Kelan valinnanvapauskokeilu ei tässä vaiheessa tunnu hyvältä. Niin paljon on ollut opettelua ja selvitettävää asiaa. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi vastaanotolleni, asiakkaiden/potilaiden etu on aina itselleni tärkein.
Melko paasaus tästä tuli, mutta menköön maanantain ja alkaneen syyskuun piikkiin!
Muistetaanpa myös neuloa!
Anu